Edunvalvonta

Eduskuntavaalien 2023 senioriteemat

Seniorikansalaiset ovat nyt huolissaan

Olemme huolissamme siitä, miten Suomessa seniorikansalaisia kohdellaan, hoidetaan ja kuunnellaan.  Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavien 20 vuoden aikana.

Edellä mainittuihin asioihin ei ole varauduttu. Seniorikansalaisten tieto, taito ja kokemus pitää voida hyödyntää yhteiskunnassa. Heidän pitää olla täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä.

Ikäneuvola lakisääteiseksi

Eläkeiän saavuttaneille tulee järjestää terveystarkastus, jossa selvitetään henkilön senhetkinen terveystilanne. Tehdään henkilökohtainen toimintasuunnitelma ohjeineen.  Pyritään havaitsemaan alkavien sairauksien oireet aikaisessa vaiheessa, jolloin selvitään kevyemmillä toimenpiteillä ja vastaavasti pienemmillä kustannuksilla.

Kuntoutuksen, ohjeistuksen ja lääkityksen avulla pyritään hillitsemään tautien kehittymistä vakavammiksi ja kalliimpia hoitoja vaativiksi. Raskaampien hoitojen ja esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon siirtyminen ajallisesti eteenpäin tuovat mittavia säästöjä yhteiskunnalle ja hyvinvointia yksilöille.

Omaishoitajien asemaa on parannettava

Omaishoitajat tekevät arvokasta 7/24 työtä. Työ on arvokasta sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta. Hoidettava saa asua turvallisesti kotona ja yhteiskunta säästää merkittävästi.

Vaihtoehtoinen tehostettu palveluasuminen maksaa yhteiskunnalle yli 40 000 euroa vuodessa, kun rekisteröidyn omaishoitajan kustannukset yhteiskunnalle ovat korkeintaan 10 000 euroa vuodessa. Kaikki omaishoitajat eivät ole rekisteröityjä, heidän jaksamistaan on myös tuettava.

On tärkeää huolehtia omaishoitajan jaksamisesta ja talouden kestävyydestä. Tehostettavia asioita ovat taloudellinen tuki, vapaa-aika sekä yhteistyö kotihoidon kanssa.

 Vanhusneuvostojen puhe- ja läsnäolo-oikeus säädettävä lailla

Lakisääteiset vanhusneuvostot edustavat alueensa ikäihmisiä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla tulee vanhusneuvostojen edustajien voida osallistua toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan (Kuntalaki § 27 ja Laki hyvinvointialueista § 32).

Tämä tulee mahdolliseksi vain, kun vanhusneuvostoilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakunnissa ja muissa päätöselimissä, joissa ikäihmisten asioita käsitellään. Lain henki ei nykyisellään toteudu, koska kaikilla vanhusneuvostoilla ei ole puhe- ja läsnäolo-oikeutettua edellä mainituissa elimissä.

Uudenmaan kansallinen senioripiiri ry

Pj. Jorma Niinistö, puh. 050 65866, e-mail jorma.niinisto@kolumbus.fi

Piiri alueellisena edunvalvojana

Piiritasolla edunvalvojana toimii Uudenmaan alueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestö-jen yhteenliittymä PENK (= piirien eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta).

PENK toimii yhteistoiminnassa kuntien vanhusneuvostojen kanssa. Kunnissa vanhusneuvosto omalta osaltaan valvoo, että ikäihmisille kuuluvat etuudet toteutuvat. Näin ollen yhdistyksen ja sen jäsenten yhteydenotto etuusasioissa tulee tapahtua ensisijaisesti oman kuntansa vanhusneuvoston edustajaan.

Senioripiiri tukee, valvoo ja edistää eläkeläisten henkisten ja aineellisten tarpeiden tyydyttämistä sekä kehittää eläkeläisten ja vanhusten sosiaaliseen turvallisuuteen tähtääviä toimenpiteitä.

Piiri pitää myös yhteyttä muihin eläkeläisjärjestöihin ja jakaa yhteiskunnan sosiaalipolitiikkaa koskevaa tietoutta.

Toimintamuodoista mainittakoon myös, että piiri tekee tarkoitusperiään edistävää valistustyötä, järjestää erilaisia tilaisuuksia sekä ohjaa ja kouluttaa omaa jäsenistöään

Piiri tekee aloitteita ja antaa lausuntoja liitolle jäsenkuntaansa koskevissa asioissa sekä tekee aloitteita sosiaaliturvan kehittämiseksi.

Valtakunnallinen edunvalvonta

Valtakunnallisella tasolla kattojärjestömme Kansallinen senioriliitto ry valvoo jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Se pyrkii tukemaan eläkeläisten ja ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista tasavertaisina toimijoina muiden väestöryhmien kanssa.

Senioriliitto on neljänneksi suurin kuudesta eläkeläisjärjestöstä, jotka ovat perustaneet yhteistoimintaelimekseen edunvalvonnassa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n.

Uudenmaan eläkeläisjärjestöt esittävät ikäneuvolatoiminnan aloittamista

Suomessa on 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä yli 1,2 miljoonaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa n.1.5 miljoonaan henkilöön eli yli 26 prosenttiin väestöstä. Tämä luo haasteita hyvinvointivaltiomme terveys- ja sosiaalipalvelujen toteuttamiselle. Tarvitaan järkeviä uudistuksia, joiden pitää olla myös kustannustehokkaita.

Uudenmaan eläkeläisjärjestöt ovat huolissaan ikäihmisille tarjottavien terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuudesta ja laadusta ensi vuoden alusta aloittavilla hyvinvointialueilla, joita Uudellamaalla on neljä, Länsi-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Keski-
Uusimaa ja Itä-Uusimaa. Uuden järjestelmän haasteina ovat miten järjestetään laadukkaat terveys- ja hyvinvointipalvelut myös ikäihmisten erikoistarpeet huomioiden. Palvelut tulee järjestää, niin, että toiminta on mahdollisimman kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä.

Ikä-ihmisille tarjottavien neuvolapalveluiden järjestämisestä on esitetty useilta tahoilta toimintamalleja. Vastaavaa toimintaa on erilaisin sisällöin eräissä kuntayhtymissä ja kunnissa mm. Raahen seudulla, Oulussa ja Rovaniemellä, joissa neuvolatoiminta on
tuottanut säästöjä kalliimpien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen vähentyessä. Osa neuvoloista on tarkoitettu vain kotona asuville. Toiminnan pitää palvella kuitenkin koko vanhusväestöä. 

Neuvolatoiminnan toteuttaminen vaatii resursseja ja edellyttää poliittista tahtoa ja yksimielisyyttä. Toiminta pitää aloittaa eläkeiän alkaessa tai 68 ikävuoden saavuttaneille. 

Alussa tehtäisiin laaja terveystarkastus ja sen perusteella ohjattaisiin tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Erityishuomio kiinnitettäisiin henkiseen ja fyysiseen kuntoon ja terveyteen sekä elämäntapoihin. Elämänlaadun parantuessa henkinen hyvinvointikin paranee, millä on positiivista merkitystä myös sairauksiin tai niiden hoitoon tai ennaltaehkäisyyn. Uudenmaan eläkeläispiirijärjestöjen neuvottelukunta PENK esittää, että ikäihmisten neuvolatoiminta käynnistetään myös Uudenmaan hyvinvointialueilla.

10.8.2022
Tämän julkilausuman allekirjoittajina ovat kaikki Uudenmaan eläkeläispiirijärjestöt

Eläkeliiton Uudenmaan piiri ry
Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan Piiri ry
Eläkeläiset ry, Uudenmaan Aluejärjestö ry
Uudenmaan kansallinen senioripiiri ry
Kristillisen Eläkeliiton Uudenmaan piiri ry
Svenska Pensionärsförbundet rf