Senioreille tärkeistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaavat vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueet. Uusimaa jakautuu neljään hyvinvointialueeseen, jotka ovat Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa ja Kerava sekä Länsi-Uusimaa. Hyvinvointialueiden korkein päättävä elin on aluevaltuusto, jonka jäsenet valitaan kullakin hyvinvointialueella pidettävissä aluevaaleissa 23.1.2022. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022.

Senioreille on hyvin tärkeää se, miten toiminta ja sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla järjestetään. Sen vuoksi Uudenmaan kansallinen senioripiiri on julkaissut alla olevat tavoitteet jokaisen neljän hyvinvointialueen päätöksenteossa huomioon otettaviksi.

1.     Terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen kannattaa

-       Tarvitaan ennalta ehkäisyä – korjaavat toimenpiteet eivät yksin riitä.

-       On ratkaistava, miten vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuntien ja hyvinvointialueen välillä järjestetään. Toimiva yhteistyö on tärkeää! On myös muistettava, että hyvinvointia turvaavat muutkin kuin palveluiden tuottajat. Esimerkiksi vapaaehtoistyöllä ja sen koordinoinnilla on suuri merkitys.

-       Seniorineuvolat tai terveyskioskit tukisivat asukkaita jakamalla tietoa terveyden ylläpitämisestä ja auttaisivat löytämään mahdolliset toimintahäiriöt jo niiden alkuvaiheessa.

-       Terveyden ja toimintakyvyn säännöllistä seurantaa ja kuntoutusta ei saa unohtaa.  

-       Neuvonta esimerkiksi seniori-infon kautta myös kasvotusten tai puhelimitse netti- ja muiden etäpalveluiden lisäksi on osalle ikäihmisistä välttämätöntä. Myös digitaalisten palveluiden käyttäjäystävällisyyttä on parannettava.

2.     Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut läheltä oikea-aikaisesti

-       Jokaisen ikäihmisen tulee voida luottaa siihen, että hän saa kaikki tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut lähipalveluina ja oikea-aikaisesti. Yksilön tarpeiden huomioon ottaminen ja ihmislähtöisyys olkoot ohjenuorana palveluiden tuottamisessa.

-       Sosiaali- ja terveyspalvelut on nivottava saumattomasti yhteen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että hoito- ja palveluketjut ovat sujuvia ja toimintatavat vaikuttavia.

-       Hyvinvointialueen tulee tarjota ikäihmisille omana tuotantonaan laadukkaita palveluita ja huolehtia palveluita kilpailutettaessa siitä, että laatukriteereillä on riittävä painoarvo. Asiakaskokemus on tärkeä laatumittari.

-       On huolehdittava myös palvelujen riittävästä valvonnasta. 

3.     Yksittäiselle ihmisille mahdollisuus valita palvelut sekä vaikuttaa niiden sisältöön

-       Palveluiden tuottajiksi tarvitaan myös yrityksiä ja järjestöjä ja eri tuotantotavoille liikkumavaraa.

-       Hankintoja on pilkottava pienempiin osiin, jotta myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus palveluiden tuottamiseen.

-       Palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetti antavat ikäihmiselle mahdollisuuden itse valita ja päättää palveluidensa tuottajat myös hyvinvointialueen hyväksymistä yrityksistä tai järjestöistä.

4.     Omaishoito on inhimillistä ja tuottaa suuria säästöjä julkiselle vallalle

-       Omaishoito mahdollistaa hoidettavalle inhimillisen arjen ja tuo yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä. Omaishoitoon onkin budjetoitava riittävät määrärahat ja eri alueille on varmistettava yhtenäisesti määräytyvät palkkiot ja vapaapäivät.

-       Omaishoitajaa ja hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan on tuettava riittävästi ja omaishoitajille on järjestettävä säännölliset terveystarkastukset. Moni ikäihmisen omaishoitaja on itsekin jo iäkäs.  

5.     Kotihoidon henkilöstön riittävyys on taattava

-       Kotihoitoon on varmistettava riittävästi osaavaa henkilöstöä ja heille tarpeeksi aikaa hoidettavan inhimilliseen kohtaamiseen.

-       Osa kotihoidon piirissä olevista ikäihmisistä kokee olevansa kotinsa vankina, koska ovet eivät avaudu ympärivuorokautiseen hoitoon ajoissa.

6.     Palvelukodit ja ympärivuorokautinen hoito kodinomaisiksi

-       Asumispalveluyksikkö on ikäihmisen koti. Hoivan jatkuvuus samassa palvelukodissa on tärkeää.

-       Hyvään hoivaan kuuluu terveellinen ja riittävä ravinto, mahdollisuus ulkoiluun ja virkistystoimintaan osallistumiseen.

-       Ympärivuorokautisen hoidon kriteerit eivät saa olla niin tiukat, että ne aiheuttavat ikäihmisissä turvattomuuden tunnetta.  

7.     Pelastustoimen resurssit on varmistettava

-       Pelastustoimi, sen resurssit ja kehittäminen on varmistettava niin, että pelastustoimi ei jää sosiaali- ja terveysasioiden varjoon. Pelastajien toimintavalmiuden takaamisella varmistetaan ihmisten turvallisuutta ja hoitoon pääsyä ajoissa.

-       Sopimuspalokuntien asemaan on myös kiinnitettävä huomiota.

8.     Henkilökunnan riittävyys ja hallinnon joustavuus ovat avainasioita

-       Lähivuosina suuri määrä sote-alan henkilöstöä on siirtymässä eläkkeelle. Henkilöstötarve kasvaa senkin vuoksi, että hoivaa tarvitsevia ikäihmisiä on jatkossa yhä enemmän.

-       Osaajapulaa voidaan helpottaa panostamalla vaikuttavuuteen, työjärjestelyihin ja henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Hyvä kello kuuluu kauas ja vaikuttaa myös koulutusalavalintoihin. Maahanmuuton lisääminen voi olla avuksi.

-       Lääkärit ja muu hoitohenkilökunta pitäisi voida vapauttaa hallinnollisista rutiineista.

-       Asiat on tehtävä fiksummin ja joustavammin ja hyvät käytännöt on saatava leviämään laajemmin.

-       Tietojohtaminen edellyttää, että tietojärjestelmät ovat yhteensopivia.

9.     Kustannustehokkuus ja kunnossa oleva rahoituspohja takaavat palveluiden saatavuutta

-       Kustannustehokkaasti toimittaessa samalla rahalla saadaan enemmän palveluita ja palveluihin päästään varmemmin.

-       Tulevassa sote-mallissa on kolme verotusporrasta: kunta valtionosuuksineen, hyvinvointialue valtionosuuksineen ja valtionverotus. Tämä uhkaa nostaa kokonaisverotuksen tasoa.

10.   Vanhusneuvostoille riittävästi tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia

-       Jatkossa sekä kunnissa että hyvinvointialueilla on omat vanhusneuvostonsa.

-       Oman kotikunnan vanhusneuvostolle tarvitaan kattavasti tietoa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia hyvinvointialueen vastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen. Vanhusneuvostojen jäsenet tulee valita eläkeläisyhdistysten edustajista.